Niin paljon kyyneleitä

alas poskiani pitkin vierinyt

valkoisia enkeleitä

jalkojani ohjannut

suon yli johtavat pitkospuut

niitä pitkin astelen

siellä jossain nauravat suut

ovat minua odottaen

Ensimmäinen päiväni, ensimmäinen kunnon syysmyrsky

suotakoon minulle anteeksi, että räpellän

kaikenlaista siis kirjoitan tähän

tulet uunissa, kipinät sinkoilee, mielessä tyrsky

oli aika kun kuljin metsissä

satoi vettä räntää tai viuhui tuuli

omia ajatuksia tuskin kuuli

nyt kysyn kuka olin ja missä